Karate

Karate on vaikuttanut merkittävällä tavalla potkunyrkkeilyn syntyyn, joten tällä sivulla kerromme hieman tästä lajista, joka innosti luomaan potkunyrkkeilyn. Karatesta käytetään myös nimitystä karate-do ja laji on alunperin okinawalainen, joskin sen juuret ulottuvat myös perinteisiin Kiinassa harrastettuihin kamppailulajeihin. Tiedätkö muuten mitä sana ”karate” tarkoittaa? Sen merkitys on ”tyhjä käsi”, tosin alunperin karatea kutsuttiin ”kodeteksi”, mikä tarkoitti ”kiinalaista kättä” – joka tapauksessa lajin nimi viittaa käsiin.
Perustekniikoihin kuuluu runsas määrä erilaisia lyöntejä ja potkuja. Kokeneemmat harrastajat käyttävät myös erilaisia nivellukkoja sekä hallintaotteita, minkä lisäksi erilaiset heitot sekä hermopistetekniikat ovat edistyneempien lajin harrastajien käyttämiä tekniikoita. Lantiota käytetään lajissa tehokkaasti ja jalkojen asentoa muuttamalla saadaan liikkeisiin lisää voimaa. ”Kime” tarkoittaa voiman keskittämistä tekniikoiden loppuvaiheessa. Tähän yhdistetään uloshengittäminen voimakkaalla tavalla sekä monesti myös kiai-huuto. Myös karatesta, kuten potkunyrkkeilystäkin, esiintyy erilaisia muotoja sekä tyylejä.

Karaten historia

Karate on kotoisin Japanista, Okinawalta, joka on suuri saari. Nykymuodossa karatea on harrastettu 1900-luvulta alkaen. Lajin syntyyn ovat vaikuttaneet perinteiset kiinalaiset sekä intialaiset harjoitukset sekä buddhalaismunkkien harjoittamat fyysiset harjoitukset.
Karate oli alunperin itsepuolustusta varten suunniteltu taistelulaji. Sitä käytettiin Okinawassa puolustauduttaessa kiinalaisia ja japanilaisia miehittäjiä vastaan. 1900-luvulla karate liitettiin koulujen opetusohjelmaan Okinawassa ja myös yleisö pääsi katsomaan lajin näytöksiä. Japanissa yritettiin parantaa karaten avulla maan asukkaiden taistelutahtoa sekä fyysistä kuntoa.

Toinen maailmansota oli tuhoisa myös karaten kehittymisen kannalta – koska monta karatekaa menetti henkensä taisteluissa, katosi myös suuri määrä karateen liittyvää tieto-taitoa heidän mukanaan. Toisen maailmansodan jälkeen karate alkoi kuitenkin levitä ympäri maailman, kun Yhdysvallat miehittivät Japanin ja amerikkalaiset sotilaat oppivat karatea. He veivät oppejaan eteenpäin ja myös moni karate-mestari muutti joko Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan vieden tieto-taitonsa mukanaan. Euroopassa vaikuttaa erityisen vahvana karaten Shotokanin suuntaus, koska ertiyisesti tämän tyylisuuntauksen opettajia muutti runsaasti Eurooppaan.

Karate Suomessa

Vuonna 1967 karate levisi myös Suomeen. Tuolloin judoka Max Jensen aloitti maassamme karaten opetuksen ja Nobutaka Hosoki aloitti opettamaan karaten Shotokan-tyylisuuntausta. Seurasaaressa pidettiin jopa karate-leiri, joka kesti viikon ja joka keräsi innokkaita harrastajia tutustumaan lajin saloihin. Samana vuonna Suomeen saapui kolmaskin karate-opettaja, Tatsuo Suzuki, joka opetti karaten Wado-ryu-tyylisuuntaa. Hänen pitämänsä erikoiskurssin päätteeksi järjestettiin vyökoe ja myönnettiin maamme ensimäiset Suzukin graduoimat vyöt.

Nykyisin Suomessa on suurinpiirtein 15 000 aktiivista karaten harrastajaa eli karatekaa. Maamme karateliitto perustettiin 1969. Suomalaiset ovat saaneet arvokisamitaleja karatessa niin EM- kuin MM-tasollakin, mikä osoittanee miten nopeasti maassamme on lajissa kehitytty. Nykyisin karatea harrastetaan ympäri Suomea.

Mitä varusteita karatessa tarvitaan?

Gi on karatessa käytettävän valkoisen puuvilla-asun nimi. Asu on väljä ja sen voi hankkia erilaisin kangasjäykkyyksin. Karatessa on käytössä eri värisiä vöitä – valkoisia, keltaisia, oransseja, vihreitä, sinisiä, ruskeita ja mustia, jotka ilmaisevat lajin harrastajan tasoa. Mustaa vyötä on saatavana vielä eri tasoisina, esimerkiksi tasolla 1. dan, 2. dan ja 3. dan. Vyön saadakseen pitää läpäistä erityinen vyökoe.

Kilpailut

Nykyisin karate on kilpailulaji, ja sen ottelusta käytetään nimitystä kumite. Periaatteessa karate kuuluu olympialajeihin, mutta tästä huolimatta karatetaidoista ei ole vielä koskaan mitelty olympiatasolla. Kumitessa korostuvat ”peliälyn” merkitys sekä nopeus. Lisäksi liikkeiden suorittaminen puhtaasti on erittäin tärkeää kilpailutilanteissa. Vastustajaa ei pyritä tyrmäämään, vaan onnistuneista hyökkäyksistä jaetaan pisteitä. Jos vastustajaa vahingoittaa huomattavalla tavalla, seuraa tästä varoitus. Ottelutilanteessa ottelija käyttää sinistä tai punaista vyötä sekä hammassuojia. Puku on ottelutilanteessa tavallista karatepukua kevyempi. Tämän lisäksi ottelutilanteessa käytetään erityisiä otteluhansikkaita, jotka peittävät rystyset sekä kämmenselän. Säärisuojat ovat tärkeät ottelutilanteessa, minkä lisäksi miehet käyttävät usein alasuojia ja naiset rintasuojia.

Kata on kilpailulaji, jossa ei taistella vastustajaa vastaan, vaan pyritään tekemään tiettyjä liikesarjoja niin hyvin kuin mahdollista. Katassa käytetään sinistä tai punaista kisavyötä. Katasta on olemassa sekä yksilö- että joukkuemuoto.